Perun kalmarien vienti Kiinaan kasvoi 12-kertaiseksi, ja Aasian kysyntä vauhditti teollisuuden voimakasta elpymistä

Perun tuotantoministeriön julkaisemien tietojen mukaan maan pakastekalmarituotteiden vienti oli tammi-kesäkuussa 2025 734 miljoonaa dollaria, mikä on 256,1 prosentin nousu verrattuna vastaavaan ajanjaksoon viime vuonna. Vienti Kiinaan kasvoi räjähdysmäisesti ja kasvoi 1 226,2 % vuodessa-verrattuna-, ja siitä tuli tämän elpymisen vahvin moottori.

Tämä vaikuttava kehitys johti myös Perun kala- ja äyriäisviennin yleiseen kasvuun. Kesäkuussa 2025 maan kalastus- ja vesieläintuotteiden vienti oli 577,1 miljoonaa dollaria, mikä on 23 % vuodessa-verrattuna-kasvuun. Meren antimien vienti suoraan kulutukseen kasvoi 132,8 %, ja pakastekalmarien vienti nousi 207,1 miljoonaan dollariin yhdessä kuukaudessa.

Kalastuksen romahtamisesta vientihuippuun

Vuonna 2024 Perun jättimäisten kalmareiden saaliit putosivat meren luonnonvarojen vähenemisen vuoksi 69,7 %, mikä puolitti sekä viennin määrän että arvo. Tämä lasku kääntyi täysin päinvastaiseksi vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla.

Tiedot osoittavat, että Perun jättiläiskalmarisaaaliit saavuttivat 422 000 tonnia tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla, mikä on 200 % kasvua vuoden 2024 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Merkittävämpää on tuotevalikoiman syvällinen muutos: pakastejalostussektorille toimitettu raaka-aine lisääntyi 244,4 %, kun taas tuoreen saaliiden toimituskulutus paikalliselle saaliille3 väheni 9 %. 14,3 %. Perun kalmariteollisuus kiihdyttää muutosta kohti korkean-lisäarvon-vientituotteita.

Aasian markkinoista tulee ratkaiseva voima

Aasian markkinat, erityisesti Kiina ja Etelä-Korea, ovat tämän kysynnän kasvun ytimessä.

Kiinan markkinat: Se ei ole vain nopeimmin{0}}kasvava markkina, vaan se edustaa myös arvon ehdotonta ydintä. Perun kalmarien kysyntä on poikkeuksellisen vahvaa.

Etelä-Korean markkinat: Vienti kasvoi 310,7 % samalla ajanjaksolla, mikä osoittaa yhtä vahvaa kysyntää.

Perinteiset markkinat: Espanjan, perinteisesti tärkeän markkina-alueen, vienti kasvoi myös 73,5 %.

Kiinan, Etelä-Korean ja Espanjan osuus Perun kalmareiden viennistä on lähes 79 prosenttia, mikä osoittaa markkinoiden suurta keskittymistä.

Teollisuuden muutos ja kestävän kehityksen haasteet

Perun kalmariteollisuuden elpymiseen liittyy myös sisäisiä päivityksiä. Hämmästyttävät 95 % saaliista lähetetään suoraan pakastettuihin jalostuslaitoksiin, ja vain 5 % myydään tuoreena, mikä osoittaa vientiin suuntautuvan, pitkälle prosessoidun mallin. Tällä hetkellä kalmariteollisuus muodostaa 15,7 % Perun suoraan kulutettujen merenelävien kokonaisarvosta ja tukee noin 64 000 työpaikkaa, mikä tekee siitä ratkaisevan taloudellisen voiman.

Asiantuntijat viittaavat kuitenkin myös piileviin huolenaiheisiin tämän vahvan elpymisen takana. Perun tuotantoministeriö varoitti lausunnossaan: "Kestävä kasvu ei riipu pelkästään suotuisista meriolosuhteista, vaan myös jättimäisten kalmarikantojen pitkän aikavälin kestävyyden varmistamisesta-, kylmäketjuinfrastruktuurin parantamisesta ja pääsyn ylläpitämisestä keskeisille markkinoille.