Kokonaisten pakastemakrillien hinnat nousivat ennätyskorkeaksi

Norwegian Seafood Councilin julkaisemat tiedot osoittavat selkeän eron Norjan syvänmeren{0}}pienten kalojen viennissä elokuussa. Silakan vienti oli sekä määrältään että arvoltaan pienempi kuin viime vuoden vastaavana aikana, mutta ostot Ukrainan markkinoilla elpyivät merkittävästi. Makrillin vienti kuitenkin väheni jyrkästi kiintiöiden pienentymisen ja kalastuskauden viivästymisen vuoksi, kun taas päätuotteen, pakastetun kokonaisen makrillin hinta nousi ennätyskorkealle.

Ukrainan silakkaostot elpyivät merkittävästi

Norja vei elokuussa 8 814 tonnia silliä 228 miljoonan Norjan kruunun (noin 24,49 miljoonan dollarin) arvosta. Viime vuoden elokuuhun verrattuna viennin arvo laski 23 %, mikä on noin 70 miljoonaa Norjan kruunua, kun taas viennin määrä laski 38 %.

Norjan silakan päämarkkina-alueet ovat edelleen Puola, Tanska ja Hollanti, mutta Ukrainasta tuli elokuussa yksi merkittävimmistä kasvumarkkinoista. Norjan silakan vienti Ukrainaan kasvoi 14 miljoonalla Norjan kruunulla-verrattuna-vuoteen, kasvua 200 %; vientimäärä oli 787 tonnia, mikä on 121 % enemmän-vuotta-vuotta.

Norwegian Seafood Councilin markkina-analyytikko Paul T. Aandahl totesi, että Norjan silakan vienti Ukrainaan on pääosin palautunut vuotta 2022 edeltävälle tasolle Venäjän-Ukrainan konfliktin seurauksena. Pakastettu Pohjanmeren silakka oli elokuussa Ukrainan markkinoiden kysytyin tuoteryhmä.

Makrillin vienti laski 60 %-vuoden -vuotiaasta verrattuna.

Makrillimarkkinat menestyivät aivan eri tavalla. Norja vei elokuussa vain 4 926 tonnia makrillia 236 miljoonan Norjan kruunun (noin 25,35 miljoonan Yhdysvaltain dollarin) arvosta. Viennin arvo väheni 49 % vuoden --vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna, mikä vastaa noin 230 miljoonan Norjan kruunun vähennystä. viennin määrä laski 60 %{10}}vuoden -vuotta verrattuna.

Kiina, Vietnam ja Japani olivat suurimmat norjalaisen makrillin ostajat elokuussa. Vienti Kiinaan kasvoi 15 miljoonalla Norjan kruunulla-vuoden -vuotiaasta verrattuna, kasvua oli 60 %. Vienti Kiinaan nousi 900 tonniin, mikä on 42 % enemmän-kuin-vuotta. Huolimatta Norjan kokonaismakrillin viennin merkittävästä laskusta, ostot Kiinan markkinoilta jatkoivat kasvuaan.

Paul T. Aandahl totesi, että makrillin viennin lasku johtui pääasiassa kahdesta tekijästä: makrillikiintiöiden merkittävästä pienentymisestä tänä vuonna sekä kalastuskauden myöhemmästä alkamisesta viime vuoteen verrattuna. Kalastuskauden viivästyminen vähensi elokuussa myös vientitarjontaa kansainvälisille markkinoille.

Kokonaisten pakastemakrillien hinnat nousivat ennätyskorkeaksi

Tarjonnan väheneminen ei johtanut hintojen laskuun. Elokuussa Norjan tärkeimmän makrillituotteen -pakastetun, alle 600 grammaa painavan kokonaisen makrillin-keskihinta saavutti ennätyskorkean.

Norjan makrillin vienti väheni elokuussa 60 %-verrattuna-vuoteen, mutta Kiinan ostot kasvoivat 42 %-vuotiaaseen verrattuna-, mikä nosti vientihinnat takaisin ennätyskorkealle tasolle. Samanaikainen tarjonnan supistuminen ja muutokset suurissa markkinoilla elokuun vientitiedoissa ovat johtaneet merkittäviin muutoksiin Norjan makrillin markkinahinnoissa ja kauppavirroissa tänä vuonna.